- Yleistä - Harjoitukset - Tilaus - Yliopistot - Tilastot - Kysyttyä
Alle olemme listanneet joitain meille Harjoitus.comin julkisella keskusteluareenalla vuosien aikana esitettyjä kysymyksiä sekä niihin antamiamme vastauksia. Huomaathan, että jotkin esim. valintapisteytystä koskevat vastaukset eivät välttämättä koske enää vuotta 2006.
Kysymys: Onko yhden yliopistopaikan säännöksellä vaikutusta esim. hakemiseen samanaikaisesti turun ja helsingin kauppakorkeisiin, ja jos on niin mikä?
Vastaus: Helsingin kauppakorkeakouluun valintakokeen kautta hakeva voi pyrkiä valintakokeella myös Turun kauppakorkeakouluun. Hakija voi kuitenkin tulla hyväksytyksi suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa vain toiseen kauppakorkeakouluista.
Tämä liittyy siis suoraan Yliopistolakiin (645/1997), jonka mukaan opiskelija voi samana lukuvuonna vastaanottaa ainoastaan yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Kysymys: Kaksinkertainen kirjanpito? Voisiko joku selventää kuinka tämä tapahtuu käytännössä. Erityisesti osto, myyntitilit ja kassat - sekoittavat asiaa entisestään. Kiitos etukäteen.
Vastaus: Muista kahdenkertaisen kirjapidon aksioomat:
1) Toiselle tilille debet-merkintä, toiselle kredit-merkintä,
2) kassan (tai rahoitustilien) lisäys aina debet-puolelle.
Helpointa on mielestäni ajatella osto- ja myyntimerkinnät aina kassan näkökulmasta (Aksiooma 2).
Esim: Yritys ostaa käteisellä toimistotarvikkeita 100 eurolla. Rahat tulevat kassasta, josta siis vähennetään kyseinen summa. Merkintä: an Kassa 100. (siis kredit)
Yllä tehdylle kirjaukselle täytyy löytyä vastapuoli, joka on tässä siis ostotili - merkitään per Osto 100. (siis debet)
Vaihtoehtoisesti voitaisiin ostaa velaksi, jolloin kredit-merkintä tehtäisiin kassan sijasta ostovelkatilille. Myyntitapahtuman käsittelyn yhteydessä merkinnät ovat päinvastaiset kuin yllä esitetyssä ostoesimerkissä (Kassa debet, Myynti kredit).
Miksi kaksinkertainen kirjanpito olemassa? Ajattele kirjanpidon tarkoitusta:
TASE näyttää tilinpäätöshetken taloudellisen aseman, joka johdetaan helposti kassa ja rahoitustilien pohjalta.
TULOSLASKELMA näyttää miten tulokseen päästiin. Kun (mm.) myynti- ja ostotilit on päätetty tulostilille ja tuloslaskelmaan, voidaan helposti arvioida yrityksen toiminnan onnistumista.
Kahdenkertainen kirjanpito tuottaa siis monipuolisempaa informaatiota, joka on helposti koottavissa tilinpäätöstä varten.
Toivottavasti yllä oleva selvensi asiaa. Tsemppiä kokeeseen!
Kysymys: Sain harjoitus.com:in laskurin mukaan 33 pistettä, riitäiskö se siihen paljon puhuttuun sekä yo:n että pääsykokeen pisteet mukaan ottavaan hakuryhmään?? Ja kuinka hyvät noi mun pisteet oikeastaan on, en tiiä ku ei oo paljon vertailupisteitä...
Vastaus: Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelupaikan sai 53,82 YHTEISpisteellä vuonna 2002 (Ryhmä 5).
Viime vuonna olisit kertomillasi todistuspisteillä tarvinnut siis 53,82 - 33 = 20,82 koepistettä. Sisään olisit päässyt vastaamalla esim. seuraavasti:
6 tyhjää (0)
26 oikein (26)
8 väärin (-4)Näin olisit kokeesta saanut 22 pistettä. Vaihtamalla yhden tyhjän vääräksi olisit saanut tasan 21,5 pistettä kokeesta ja olisit vielä päässyt sisään.
Jos olisit pyrkinyt pelkän kokeen perusteella, pisteitä olisi pitänyt kerätä kokeesta yhteensä 27,75 - siis jonkin verran enemmän.
Vuoden 2003 HKKK:n kokeessa oikeasta vastauksesta saa jälleen yhden pisteen, väärästä menettää puoli ja tyhjästä ei saa mitään. Kiitoksia kun toit hyödyllisen asian esille.
Kysymys: Onko HKKK:n pääsykokeessa jotain minimipistemäärää, joka on saatava ennenkuin voi tulla hyväksytyksi? Onko esim. mahdollista tulla hyväksytyksi, jos yhteispistemäärä oikeuttaa paikkaan, mutta kokeen pistemäärä on alhainen? Muistelisin että alimmat koepisteet, joilla voi tulla hyväksytyksi olisivat 16. Valintaopasta pikaisesti selailemalla en löytänyt vastausta.
Vastaus: En ole kuullut että Helsingin kauppakorkeakoulun valinnassa olisi tällaista pisterajaa käytössä. Myöskään valintaoppaasta en mainintaa tästä löytänyt. Asia kannattaa varmuudeksi vielä tarkistaa vaikkapa kokeeseen ilmoittautumisen yhteydessä.
Kyseinen 16 pisteen raja on sen sijaan käytössä (yhtenä vaihtoehtona) Mikkelin kandiohjelmaan pyrkiville. Yhtenä vaihtoehtona Mikkeliin kandiohjelmaan ryhmissä 1-3 hakeva voi suorittaa HKKK:n valintakokeen. Hakijalla on tällöin oltava suoritettuna HKKK:ssa suoritettu perustason valintakoe, josta hakijalla on oltava vähintään mainitsemasi 16 (skaalattua) pistettä.
Kysymys: Minulla on kolme lukukertaa takana ja saan 75-80% vain oikein!! Mitä mieltä ovat kysymysten tekijät? Olenko ihan epätoivoinen tapaus :)
Vastaus: Neljä viidestä harjoituskysymyksestä oikein tässä vaiheessa (7.5.2003) on hyvä tahti pääsykoetta ajatellen.
40:stä kysymyksestä saisi sillä tahdilla 32 oikein ja kun oletetaan että jätät maksimimäärän (6 HKKK:n kokeissa) tyhjiä vastauksia, vastaisit tällöin kahteen kysymykseen väärin. Tällä kombinaatiolla ollaan siis lähellä vuoden 2002 hyväksymispisteitä (pelkkä koe 27,75). Omat mahdollisuudet eri vastauskombinaatioilla kannattaa miettiä huolellisesti etukäteen. Liiallisuuksiin ei tässäkään kannata kuitenkaan mennä, vaan keskittyä olennaiseen eli tehokkaaseen lukemiseen ja harjoitteluun. Tsemppiä siis kaikille, ei kannata lannistua!
Lisäksi suuri merkitys on sillä, mihin aineisiin keskittyy kokeen lähestyessä. Loppukiri, viimeiset 2-3 viikkoa, tulee ratkaisemaan PALJON hakijoiden välillä - pidä siis mielenkiinto ja motivaatio yllä loppuun saakka, niin olet ison loikan lähempänä tavoitettasi!
Kysymys: Voiko HKKK:n pääsykokeen suorittaa Mikkelissä vaikka hakeekin Helsinkiin?
Vastaus: Helsingin kauppakorkeakoulun pääsykokeen voi suorittaa myös Mikkelissä seuraavassa osoitteessa:
Mikkelin yhteiskoulun lukio, Otto Mannisen katu 10
Hakulomakkeeseen on merkittävä kummalla paikkakunnalla kokeen suorittaa. Tsemppiä kokeeseen!
Kysymys: Kuinka valmistautua Tampereen yo:n laskentatoimen aineistokokeeseen? Mitä kokeessa on odotettavissa?
Vastaus: TAMPERE AINEISTO 2002
Vaikea sanoa miten pitkälle mennään Tampereen kokeessa tänä vuonna, mutta kannattaa ottaa huomioon laskentatoimen pääsykoekirjan laajuus - soveltamisessa tulee nopeasti kirjan rajaaman alueen reunat vastaan.Jonkinlaisen käsityksen tulevasta voi saada katsomalla viime vuoden aineistokysymykset hallinnon kirjasta. Tällöin monivalintatehtävät olivat saman näköisiä kuin muissakin yliopistoissa, mutta annettu aineisto piti osata yhdistää johonkin annetuista vaihtoehdoista.
KATSO NÄMÄ TEHTÄVÄT ALLAOLEVASTA LINKISTÄ (ensimmäiset kahdeksan tehtävää listassa).
Soveltaminen tässä oli siis kuitenkin melko pintapuolista. On mielenkiintoista nähdä noudatteleeko laskentatoimen kysymykset tänä vuonna samaa linjaa. Pääsykoeonnea!
Kysymys: Ihan vaan mielenkiinnosta ajattelin kysyä mitä eroa "operatiivisiin toimintoihin liittyvillä tavoitteilla" ja "asiakasvirran sääntelyyn liittyvillä tavoitteilla on? (markkinointi s112)Molempien tavoitteena kun on asiakasvirran sääntely, tavalla tai toisella.
Lisäksi palvelun asemointi on jäänyt jotenkin hämärän peittoon. Kirjassa olevat esimerkit on aika kehnoja.
Vastaus: Olet kyllä ymmärtänyt asian oikein. Itse asiassahan kaikki kolme tavoitetta liittyvät asiakasvirtojen sääntelyyn. Hintapäätökset heijastuvat aina yrityksen kokemaan kysyntään ja sitä kautta siis myös asiakasvirtoihin.
Pieni painotusero on mielestäni kuitenkin huomattavissa "operatiivisiin toimintoihin liittyvien" ja "asiakasvirran säätelyyn liittyvien" tavoitteiden välillä.
Siinä missä ensimmäisen kohdalla voidaan ottaa avainsanaksi KAPASITEETTI (esim. tuotannontekijän vajaakäyttö), voidaan toisen katsoa kiteytyvän ASIAKASKUNNAN KASVATTAMISEEN (esim. uusasiakashankinta). Erot näiden välillä saattavat, aivan kuten totesit, esimerkistä riippuen olla vähintään häilyviä.
Asemoinnissa on tärkeää nimenomaan suhde kilpailijoihin - miten asiakkaat kokevat yrityksen tarjoaman palvelun suhteessa muihin yrityksiin. Asemoinnin avulla yritys kommunikoi eri viestintäkeinoilla omat vahvuutensa ja pyrkii saamaan tietyn osan markkinoista haltuunsa.
Mielestäni edelleen hyvä esimerkki tästä on autoteollisuudesta tuttu Volvo. Jo vuosikymmenten ajan Volvo on kommunikoinut valmistamistaan autoista markkinoille erityisesti kahta asiaa: turvallisuutta ja teknologista edelläkävijyyttä. Tänä päivänä yhtiön valmistamat autot kulkevatkin usein synonyymeina näille tekijöille, kun kuluttajat vertailevat autojen ominaisuuksia. Pitänee vielä huomauttaa, että kaikesta huolimatta en itse aja Volvolla ;)...
Kysymys: "Myyntisaamisten luottotappiot vähennetään tuloslaskelmassa erässä Liiketoiminnan muut kulut, varsinaisesta luotonannosta johtuneet luottotappiot ryhmässä Rahoitustuotot ja -kulut"-tietoa yrityksen taloudesta s.65"
Mitä muita luottotappioita yrityksellä on kuin myyntisaamisten luottotappiot?
Vastaus: Luottotappiot voidaan jakaa luotollisesta myynnistä (myyntisaamiset= esim. 14 päivän maksuaika) ja luotonannosta (esim. autorahoitus) aiheutuviin kuluihin.
Samoin kuin myyntisaamisten luottotappiot, myös tavaroiden kuljetuksesta aiheutunutta myyntirahtia ei vähennetä myynnistä, vaan se merkitään tuloslaskelmaan Liiketoiminnan muut kulut -tilille.
Huomaa, ettei näillä toimintatavoilla ole vaikutusta liikevaihtoon (vaikeuttaen siis sen manipulointia), johon tyypillisesti viitataan ja jota käytetään laskentaperusteena erilaisissa sopimuksissa, vaikkapa vuokrasopimuksen yhteydessä.
Kysymys: Kamppailen vieläkin hallinnon kirjan kanssa ja muutama asia on jäänyt vaivaamaan:
1)"Strateginen johtaminen prosessina"(s.102) - onko suunnitteluprosessin päävaiheet seuraavat? I. Lähtökohtien huomioon ottaminen (s.103) II. Toimintaedellytysten luonti III. Toiminnan ohjaaminen / strategian implementointi?
2)"Yrityksen ympäristöanalyysi" Kuinka sivuilla 119-120 esitetyt vaihtoehdot liittyvät toimintaympäristön analysointiin?
3)Mikä on matriisirakenne? Kuinka matriisiorganisaatio toimii?
4) Mihin organisaation rakennetyyppiin sivulla 196 mainitut "suvu- l. esikuntaelimet" "linjaorganisaatio" ja "hybridiorganisaatiot" kuuluvat?
Pahoittelen kysymysten tulvaa, mutta mulla on ollut hallinnon kirjan kanssa *aika suuria* vaikeuksia. Ei tarvitse vastata pitkästi. :D
Vastaus: Yritin vastata lyhyesti, mutta vauhtiin päästyäni en enää löytänyt jarruja ;). Toivottavasti sinä ja muut kokeisiin lukijat saatte vastauksista jotain hyödyllistä itsellenne. Siis kysymyksiisi:
1)"Strateginen johtaminen prosessina"(s.102) - onko suunnitteluprosessin päävaiheet seuraavat? I. Lähtökohtien huomioon ottaminen (s.103) II. Toimintaedellytysten luonti III. Toiminnan ohjaaminen / strategian implementointi?
--Kuvan 7 vaiheet voi helposti mieltää olevan päällekkäisiä. Olen tässä kanssasi samaa mieltä. Kirjan mukaanhan "Suunnitteluprosessin ALKUVAIHE käsittää liiketoiminnan...ja strategiain määrittelyn", jonka jälkeen (s.104) "TOINEN painopiste koskee toimintaedellytysten luontia..." ja lopulta "KOLMAS alue on konkreettisen toiminnan ohjaaminen tai...strategian implementointi."
2)"Yrityksen ympäristöanalyysi" Kuinka sivuilla 119-120 esitetyt vaihtoehdot liittyvät toimintaympäristön analysointiin?
--Tässä saattaa ajattelua helpottaa, jos esitettyjä vaihtoehtoja miettii toimintaympäristön epävarmuuden kannalta - miten yritys selviää tällaisessa tilassa ja miten sen tulisi toimia?
Ensimmäinen esitetty vaihtoehto on huomattavasti kärjistettynä "olla piittaamatta" epävarmuudesta ja toimintaympäristön jatkuvan analysoinnin sijasta keskittyä oman yrityksen joustavuuteen, jotta mistä tahansa maailmantilasta huomenna selvitään. Tietenkään nämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Tähänhän yritykset tänä päivänä pyrkivät enenevissä määrin - sopimukset (esim. työsopimukset) solmitaan siten, että rasitteista päästään helposti eroon ja yrityksen toimintaa voidaan sopeuttaa jo mahdollisimman lyhyellä aikavälillä.
Toista, ns. skenaarioanalyysia, voidaan käyttää epävarmuuden purkamisessa tekemällä pitkälle vietyjä skenaarioita - pyritään ennustamaan vaikkapa "kaikki mahdolliset" kehityskulut tästä päivästä ensi vuoteen. Tässä voitaisiin käyttää esimerkiksi ns. päätöspuuanalyyseja, joissa aloitetaan nykytilasta. Tämän jälkeen voidaan hahmotella kaikki mahdolliset ensi kuussa tapahtuvat muutokset toimintaympäristössä ja annetaan niille todennäköisyydet. Jokaiselle näin saadulle ensi kuukauden skenaariolle tehdään taas todennäköisyyspainotetut analyysit seuraavalle kuukaudelle ja näin jatketaan kunnes koko vuosi on käsitelty. Tämä siis vain esimerkkinä.
Kolmas epävarmuuden poistamistyökalu on tietenkin oma vaikuttaminen asioihin. Tämä vaihtoehto on tietenkin vain harvojen ulottuvilla - esimerkiksi ammattiliitot pyrkivät vaikuttamaan tulevaan (epävarmaan) palkkakehitykseen poliittisin keinoin.
3)Mikä on matriisirakenne? Kuinka matriisiorganisaatio toimii?
--Matriisiorganisaation voi ajatella koostuvan esim. pystysuorista toiminnoista (myynti, valmistus...) ja niitä halkovista vaakasuorista toimijoista (projektipäälliköt), jotka neuvottelevat kaikkien toimintojen kanssa kunkin projektin läpiviemiseksi. Kun hahmottelee tilannetta paperille tällä tavalla, on helppo nähdä mistä nimitys "matriisiorganisaatio" tulee.
4) Mihin organisaation rakennetyyppiin sivulla 196 mainitut "suvu- l. esikuntaelimet" "linjaorganisaatio" ja "hybridiorganisaatiot" kuuluvat?
--Esikuntaelimet ja ns. linjaorganisaatio ovat tässä kokoavia kuvauksia eri organisaatiotyypeissä esiintyvistä toiminnoista. Tyypillinen esikuntaelin, palkanlaskenta, esiintyy kaikenlaisten organisaatiorakenteiden sisällä ellei sitä ole ulkoistettu. Niinikään linjaorganisaatiolla viitataan perusliiketoimintaan, joka esimerkiksi Volvolle lienee autojen valmistus - ei varmasti palkanlaskenta.
Hybridiorganisaation kuvaus on mielestäni vajaa sivulla 197 - kuvauksesta puuttuu sana jos toinenkin. Kirjassa mielestäni viitataan tilanteeseen, jossa esikuntayksikössä toimivilla asiantuntijoilla on suuri valta muun organisaation käyttäytymiseen. Mieleeni hybridiorganisaatiosta tulee esimerkiksi urheiluvälineitä markkinoiva Nike, jonka esikuntayksikössä tapahtuu ainoastaan tärkeimmät asiantuntijatoiminnot - kaikki muu, tuotanto mukaan lukien, on ulkoistettu ja esikuntayksikön valta on siten erittäin vahva muihin toimintoihin nähden.
Huomaa vielä, että kaikkea tässä esitettyä ei välttämättä löydy kirjoista, mutta toivottavasti auttaa jäsentämään ajatuksia aiheesta.
Kysymys: Kuinka strategia muodostuu? Onko visio strategian päämäärä? (kuinka ohjausvaikutus, motivoiva vaikutus ja toimintaympäristö vaikutus oikeen liittyy tähän)
So many questions, im lost =(
kiitos etukäteen
Vastaus: Esitit monta hyvää kysymystä. Ennen kommentteja vielä varoituksen sana; kaikkea jäljempänä esitettyä ei välttämättä löydy kirjasta, vaan on tarkoitettu herättämään ajatuksia ja auttamaan näiden käsitteiden jäsentämisessä.
Pääpiirteittäin voidaan ajatella, aivan kuten kirjoitit, että visio on se päämäärä, johon strategialla pyritään.
Joskus olen kuullut strategian määriteltävän seuraavasti:
"integroitu joukko valintoja ja toimintoja, jotka antavat yritykselle kilpailuetua kilpailijoihinsa nähden ja tuottaa yritykselle parhaan tuloksen pitkällä aikavälillä (EI KIRJASSA)"
Kun tuota pureskelee sana sanalta, huomaa sen olevan hyvin laaja määritelmä, jossa ei kuitenkaan ole mitään turhaa. Kuten kirjassakin kuitenkin todetaan, on huomattava ettei strategia ole paperi, jossa pitäydytään viimeiseen asti - strategia elää ja muuttuu yrityksen toiminnan tai markkinatilanteen muuttuessa.
Tarkastellaan yksinkertaistettuna esimerkkinä yritystä, joka on määrittänyt arvoikseen mm. ympäristöystävällisyyden ja jonka visio on olla koko markkinoiden tuntema edelläkävijä ympäristöasioissa.
OHJAUSVAIKUTUKSELLA tarkoitetaan tapaa, jolla nämä sisäistetyt julkilausumat mm. auttavat käyttämään oikeita kriteereitä päätöksiä tehtäessä. Yritys vertailee kahta eri alihankkijaa, joista toinen on erityisen kunnostautunut ympäristönsuojelussa. Voisi sanoa, että arvot ja visio "ohjaavat" yritystä valitsemaan sen alihankkijan, joka paremmin sopii yrityksen tavoittelemaan profiiliin. Samoin yritys saattaa järjestää työntekijöilleen koulutusta ympäristöasioihin liittyen, jolloin myös voidaan puhua ohjausvaikutuksesta.
SITOUTTAVA ja MOTIVOIVA VAIKUTUS on helppo yhdistää mihin tahansa organisaatioon. Kun henkilöstö on sisäistänyt vision ja arvot ja uskovat esimerkiksi valmistavansa ympäristöystävällisimpiä tuotteita markkinoilla, on myös sitoutumisaste yrityksen toimintaan korkea.
TOIMINTAYMPÄRISTÖVAIKUTUKSESTA voidaan puhua kookkaamman yrityksen kohdalla. Jos esimerkkiyrityksemme olisi vaikkapa monikansallinen metsäteollisuusyritys, saattaisi näillä arvoilla ja visiolla olla vaikutus toimintaympäristöön, ts. myös alihankkijat alkaisivat haalia ympäristösertifikaatteja ja edistämään toimintaansa tällä saralla, jotta pystyisivät vastaamaan suuryrityksen koko toiminnalleen (siis myös alihankkijoille) asettamiin vaatimuksiin.
Kun näitä asioita lähestyy arkisten esimerkkien kautta, ovat ne useimmiten aika järkeenkäypiä. Toivottavasti sait vastauksesta selvennystä asiaan. Lukuintoa ja hyvää kevään jatkoa
Kysymys: Eikös nuo HKKK:n pääsykoekirjat siis ole myös kaikkien muidenkin kauppakorkeiden? Ja toinen kysymys koskee Vaasan yliopistoa. Eräs tuttuni sanoi että viime vuonna Vaasan pääsykokeissa ei tarvinnut vastata kuin kolmen kirjan kysymyksiin. Onko se totta ja jos on niin miksi?
Vastaus: Yliopistot ovat opiskelijavalintaan liittyvän työmäärän takia tehneet jo jonkin aikaa yhteistyötä pääsykokeen järjestämisessä.
Esimerkiksi viime vuonna Helsingin kauppakorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Oulun yliopisto, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu sekä Tampereen yliopiston taloudellis-hallinnollinen tiedekunta tekivät yhteistyötä opiskelijavalinnassaan järjestämällä yhteisen pääsykokeen. Koejärjestelyt, -kirjat ja -aika olivat siis kaikilla samat.
Arvosteluperusteista löytyy kuitenkin eroavaisuuksia. Esimerkiksi ylioppilastutkinnon eri aineista hyvitettävät alkupistemäärät, pääsykoetehtävien pisteytykset sekä Vaasan yliopiston tapauksessa myös vastattavaksi vaadittavien kirjojen määrä saattavat vaihdella oppilaitoksesta toiseen. Vuonna 2002 Vaasaan hakijoiden tarvitsi todella vastata vain kolmeen pääsykoekirjaan perustuviin kysymyksiin. Nämä kolme kirjaa saattoi siis valita vapaasti viidestä etukäteen ilmoitetusta. Vaasan yliopistoon hakija saattoi viime vuonna osallistua kokeeseen Espoossa, Tampereella, Oulussa tai Vaasassa.
Vaasan yliopiston sivuille (www.uwasa.fi) tietoa ensi vuoden valinnasta tulee vielä tämän vuoden puolella. Harjoitus.comin sivuja päivitetään ensi vuoden valintaa varten, joten informaatiota tulee lisää, sitä mukaa kuin yliopistot sitä julkaisevat. Toivottavasti sait kysymykseesi vastauksen.
Kysymys: Mitä ovat siis nämä eri valintaryhmän kauppakorkeeseen? Eli ryhmä 1 ja ryhmät 2-6...
Vastaus: Valintaryhmät ovat seuraavat:
1. Valinta avoimen yliopiston opintojen perusteella
2. Valintaperusteena Scholastic Assessment Test (SAT I)
3. Ulkomaalaisten erillisvalinta
4. Erillisvalinta tietojärjestelmätieteen pääaineeseen
5. Valinta sekä pääsykokeen että yo-todistuksen perusteella
6. Valinta pelkän valintakokeen perusteellaTarkempaa tietoa löytyy Harjoitus.comin sivuilla "Yliopistot" sekä tietysti eri korkeakoulujen kotisivuilla.
Kysymys: Hei, Tiedättekö alimpia pääsykoepisteitä, millä on päässyt yliopistoihin sisälle esim. viime vuonna (2002)?
Vastaus: Alla on Helsingin, Turun ja Vaasan alimmat pistemäärät vuonna 2002.
Helsinkiin pelkän valintakokeen perusteella (Ryhmä 6) pisteraja oli 27,75 kun se yhteispisteillä oli (Ryhmä 5) 53,82.
Turussa viime vuoden valinnassa hyväksyttyjen pisterajat olivat 46,5 yhteispisteiden perusteella ja 22,8 valintakokeen perusteella.
Vaasassa hyväksyttyjen alin yhteispistemäärä oli 36,14 ja koepistemäärä 20,16.
Kysymys: Olen keväällä 2002 valmistunut yo. Arvosanat olivat seuraavat:
MA(laaja) - L
AI - M
RE - E
ENG - E
RU(B) - L
SAKSA(B) - E
Jos olisin uusi ylioppilas saisin 10 lisäpistettä ja mahdollisuudet olisivat erittäin hyvät. On tyhmää että haen nyt ensimmäistä kertaa kesken vuoden armeijapalvelukseni enkä saa noita lisäpisteitä vaikka haen tosiaankin ensimmäistä kertaa, ei mene kovin loogisesti. Kuitenkin, kannattaako hakea yhteispisteiden perusteella vai pelkän pääsykokeen?
Vastaus: Lisäpisteiden myöntämisperusteet ovat jonkin verran mutkikkaat, joten toivon että alla oleva selvittää tilannetta hieman. Oletan jäljempänä, että haet paikkaa Helsingin kauppakorkeakoulusta.
Jos olisit uusi ylioppilas voisit saada esittämiesi arvosanojen perusteella yhteensä 4 lisäpistettä pyrkiessäsi Helsingin kauppakorkeakouluun (2 mahdollisesta ensisijaisuudesta HKKK:n haussa ja toiset 2 uudesta yo-tutkinnosta).
Viittaat kirjoituksessasi kuitenkin todennäköisesti 8 lisäpisteeseen, jotka saa pitkän matematiikan ja pitkän vieraan kielen laudaturien yhdistelmästä, joista vain matematiikan osalta ehto toteutuu kohdallasi. "Menetät" siis nyt 2 lisäpistettä verrattuna tilanteeseen, jos olisit kirjoittanut kertomasi arvosanat tänä vuonna.
Mitä tulee taktikointiin hakujonoissa, niin hakulomakkeella 1 haetaan HKKK:n valintaryhmissä 1, 4, 5 ja 6 (ks. valintaopas ja hakulomake). Hakija otetaan huomioon kussakin valintaryhmässä, joten yksi hakemus riittää. (Lähde: HKKK:n Hakulomake 1)
Tsemppaa siis täysillä pääsykokeeseen, yhteispisteet otetaan HKKK:n valinnassa tarvittaessa huomioon, koska valinta yhteispisteiden perusteella tapahtuu ennen pelkkään valintakokeeseen perustuvaa valintaa. Eli ensin tutkitaan pääsetkö yhteispisteiden perusteella, jonka jälkeen katsotaan pelkkään valintakoemenestykseen.
Toivottavasti sait vastauksen kysymykseesi. Tsemppiä kokeeseen!
Kysymys: Mikä kirja on vaikein / mikä helpoin?
Vastaus: Pääsykoekirjojen sisältö eroaa huomattavasti aikaisemmin lukiossa opiskellusta, joten niiden omaksumisen helppous/vaikeus riippuu tietenkin yksilöstä. Vaikka jokaiselle sopivaa vastausta ei voikaan asiasta antaa, tahtoisin antaa henkilökohtaisen mielipiteeni.
Oman kokemukseni mukaan erityisesti laaja kansantaloustieteen kirja aiheuttaa tänä keväänä harmaita hiuksia kauppakorkeaan hakeville kahdesta syystä:
1) Kirja käsittelee suuren määrän erilaisia teoreettisia viitekehyksiä, joihin harva lukiosta juuri päässyt on tuskin aikaisemmin törmännyt. Ajatusmallit on siis todella osattava, jotta niitä osaa soveltaa koetilanteessa.
2) Kirja on muiltakin osiltaan laaja - nippelitietoa ja uusia nimiä sekä termejä löytyy kannesta kanteen.
Kärjistäen voisi väittää, että kun esim. markkinoinnin kirja on ainoastaan opeteltava ulkoa, on kansantaloustieteen kirja sekä opeteltava ulkoa että omaksuttava täydellisesti. Alleviivaan vielä siis että kyseessä oli kärjistys.
Kysymys: Voiko useampaan yliopistoon hakea saman aikaisesti? Esim. Ouluun ja Vaasaan?
Vastaus: Lähtökohtaisesti voi pyrkiä AINOASTAAN YHTEEN yliopistoon kerrallaan. Tästä POIKKEUKSEN tekevät (1) Jyväskylän YO, (2) Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulut sekä (3) Hanken ja Åbo Akademi joihin voi hakea samanaikaisesti. Pyrkijä voi kuitenkin vastaanottaa vain yhden opiskelupaikan saman lukukauden aikana. Näin esimerkiksi Ouluun ja Vaasaan ei ole mahdollista pyrkiä samanaikaisesti.
Alla on lueteltu valintakoeyhteistyötä 2003 tekevät yliopistot:
- Helsingin kauppakorkeakoulu
- Turun kauppakorkeakoulu
- Lappeenrannan teknillinen YO
- Vaasan YO
- Oulun YO
- Tampereen YO
- Lapin YO
- Kuopion YO
- Joensuun YO
Näillä yliopistoilla on siis sama pääsykoe, mutta ylioppilastutkinnon ja itse kokeen pisteytys sekä hakuprosessi eroavat toisistaan.
